Health & Safety -sarja: Sairaaloissa huomioon otettavaa korona-aikana

Miten suunnittelijat varmistavat nykyisten ja tulevien sairaaloiden pandemiankestävyyden koettuaan pandemian aiheuttamat vaikeat olosuhteet?

Vuosikymmenten ajan sairaalat ja terveydenhoitoalan laitokset ympäri maailmaa ovat taistelleet sairaalainfektioita vastaan niiden aiheuttaessa riskejä sekä henkilöstölle että potilaille.

Korona-aikana tämä taistelu on kuitenkin edennyt tavoilla, jotka ovat vieneet kaikki terveydenhuollon työntekijät etulinjaan. Johtavista lääkäreistä ja laitosten esimiehistä suunnittelijoihin ja arkkitehteihin nämä ammattilaiset pohtivat, mitä uudistuksia voitaisiin tehdä nyt potilaiden ja henkilöstön turvallisuuden parantamiseksi, mitä toimintatapoja tulisi edistää ja miltä tulevaisuuden pandemiankestävä sairaala yleisesti ottaen näyttää.

“Tiedämme vain, että muutoksia tulee”, sanoo Suzanne MacCormick, joka työskentelee globaalista terveydenhoidosta vastaavana johtajana amerikkalaisessa WSP-rakennuskonsulttiyrityksessä. ”Yksi kriisin monista opetuksista on se, että tilojen joustavuus on olennaisen tärkeää ihanteellista resilienssiä ja tuntemattomaan valmistautumista varten.”

Olemme keränneet näkemyksiä muutamilta muotoilu- ja suunnitteluasiantuntijoilta ympäri maailman ja pyrkineet vastaamaan näihin monimutkaisiin kysymyksiin. Seuraavassa on yhteenveto löydöksistämme.

1. Joustavat osastot ja odotushuoneet

Arkkitehdit uskovat, että entistä suurempi joustavuus auttaa sairaaloita valmistautumaan tuntemattomaan, kun osastoja voidaan mukauttaa tarpeiden pohjalta (esimerkiksi tehohoitoa vaativan potilasmäärän noustessa äkillisesti).

Architectural Digest -lehden artikkelissa, jossa käsitellään pandemian vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, insinööri Craig Scully Intiasta kertoo seuraavaa: ”Suunnittelun näkökulmasta voidaan tehdä tavallisesta potilashuoneesta entistä joustavampi kapasiteetin lisäämistä tai teho-osastoksi muuntoa varten.”

Jotkut keskustelevat jopa odotushuoneiden poistamisesta kokonaan, jotta ihmiset eivät kokoonnu yhteen, jolloin vältytään tartunnoilta. Niiden sijaan luotaisiin niin sanottuja odotussoppia eri puolille sairaalaa.

”Näin potilaat voivat olla muualla rakennuksessa, kuten kirjastossa tai kuuntelemassa luentoa, joutumatta istumaan samassa tilassa muiden sairaiden ihmisten kanssa”, kertoo Lionel Ohayon newyorkilaisesta ICRAVE-suunnittelustudiosta Architectural Digest -lehdelle.

Jopa 80 % yleisimmistä taudeista tarttuu kosketuksen välityksellä, minkä vuoksi kosketusvapaista hanoista on tulossa sairaaloiden vakiokalustoa.

2. Käsihygienian tärkeys kasvaa räjähdysmäisesti

Useimmat meistä ovat tietoisia siitä, että WHO suosittelee perusteellista käsienpesua. Tähän sisältyy käsihygieniaan soveltuvien pesuaineiden ja -menetelmien käyttö sekä henkilöstön asianmukainen koulutus. Jopa 80 % tavallisimmista taudeista tarttuu arvioiden mukaan kosketuksesta suoraan henkilöiden välillä tai epäsuorasti koskettamalla samoja pintoja.

Jopa 80 % yleisimmistä taudeista tarttuu kosketuksen välityksellä

Tämän vuoksi automaattisista vesikalusteista, kuten kosketusvapaista pesuallashanoista, on tulossa vakiovarusteita yhtä lailla potilashuoneissa, julkisissa wc-tiloissa ja tehohoidossa.

Erityisesti terveydenhoitolaitoksiin suunnitellut kosketusvapaat hanat, joissa on korroosionkestävä messinkirakenne ja veden laminaarinen virtaus, sopivat täydellisesti ehkäisemään kosketuksen välityksellä tarttuvia tauteja. Lisäksi sisäänrakennettu Bluetooth-tekniikka helpottaa säännöllisen automaattihuuhtelun ajoitusta, mikä voi vähentää mikrobien leviämistä seisovan veden kautta.

Vuonna 2013 Canadian Journal of Microbiology -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että kosketusvapaat hanat edistävät käsihygieniaa tehokkaammin. Tutkijat havaitsivat, että automaattihanoissa oli huomattavasti vähemmän mikrobeja kuin käsikäyttöisissä hanoissa.

3. Antimikrobiset toimenpiteet ja materiaalit keskiössä

Monien sairaaloiden teho-osastoilla jo käytössä olevat kuparipinnat voivat tappaa jopa 100 % haitallisista mikrobeista. On hyvin tiedossa, että kupari ja kupariseokset (messingit, pronssit, nikkelikupari) pystyvät pitämään monenlaiset mikro-organismit loitolla.

Lisäksi monet sairaalat ottavat käyttöön laminaarisen virtauksen hanoja, jotka auttavat tunnetusti vähentämään haitallisten mikrobien leviämistä ympäristöön aerosolin muodossa.

Laminaarinen virtaus tarkoittaa sellaisten laitteiden poistamista, jotka rikkovat veden virtauksen (mukaan lukien poresuuttimet) ja voivat levittää ilmaan tartuttavia, hengitettäviä pisaroita.

COVID-19 on vaikuttanut sairaaloiden suunnitteluun ja toimintaan radikaalisti. Potilaiden ja omaisten vierailuista osastojen rakentamiseen ja organisointiin sekä käytettävien hanojen tyyppiin ja materiaaleihin asti.
Riippumatta siitä, sisältyykö hankkeeseen uusia turvallisuustoimenpiteitä vai työstätkö uutta terveydenhoitolaitosta, pandemiankestävyys on päivän sana pitkälle tulevaisuuteen.